Tallinna kehittyy pikkuhiljaa paremmaksi pyöräilykaupungiksi. Kun vuonna 2008 tänne tulimme, pyöräilijöitä näkyi kaupunkikuvassa mielestäni hyvin vähän. Ero Suomen pyöräilijämääriin oli silmäänpistävä.
Vuosi vuodelta fillarilla liikkuvia on tullut lisää ja pyöräteitä on rakennettu yhä enemmän.
Me avasimme tenavien kanssa pyöräilykautta kotinurkilla. Piritan kaupunginosaa halkoo Piritan joki ja sitä ympäröivät laajat ulkoilualueet Kloostrimetsassa eli Luostarinmetsässä. Täällä ei ole pyöräteitä, vaan metsäpolkuja ja kuntoratoja.
Kerrassaan mukavaa oli ulkoilla. Lapsille riittää töngittävää joenpenkoilla, ja historiasta kiinnostunut voi kuvitella munkit vaeltamassa kohti kappelin rukoushetkeä. Näillä joenpientareilla kun on liikuttu jo monta, monta sataa vuotta.
Lahden takana 